Tylliverhot tarjoavat viihtyisyyttä ja yksityisyyttä
Tylliverhot tuovat varmasti monille mieleen viihtyisän kodin, jossa ikkunoissa heiluvat ilmavat, kuvioltaan omailmeiset ja vaaleansävyiset päiväverhot. Varmasti monilla meistä olivat tylliverhot lapsuudenkodissakin. Tylliverhot eivät ole suinkaan kadonneet historian hämäryyteen. Ne ovat suosittuja nykyisinkin ja tulossa yhä kysytymmiksi. Kyseessä ovat ns. väliverhot, joita käytetään päiväsaikaan takaamaan enin mahdollinen luonnonvalo ja suojaamaan kotia uteliailta katseilta.
Tylli on verkkomaista ja säännöllisellä reikäkuviolla varustettua silkistä tai tekokuidusta valmistettua kangasta. Tyllistä tehdään verhojen lisäksi usein myös esimerkiksi morsiuspuvun huntuja.
Sana tylli tulee ranskankielisestä sanasta tulle. Materiaali sai nimensä ranskalaisen Tullen kaupungin mukaan, joka oli 1700-luvulla yksi silkin ja pitsin valmistuksen tärkeimmistä keskuksista. Samasta kaupungista sai oletettavasti alkunsa myös tyllin kutominen.
Tylliverhot ja niiden 3 arvoa:
- Ohjaavat valoa. Tylliverhot rajoittavat suoraa auringonvaloa, tekemättä huoneesta kuitenkaan liian pimeää. Ne sopivat loistavasti nimenomaan kesäaikaan, jolloin kirkasta auringonvaloa on enemmän kuin syys- ja talvikautena. Tylliverhot tarjoavat myös jossain määrin UV-suojaa.
- Tarjoavat yksityisyyttä. Tylliverhot ovat hyvin käytännölliset. Ne suojaavat sinua ja perhettäsi ikkunoiden ohi kulkevien uteliailta katseilta. Näin varsinkin pimeämpään vuodenaikaan, jolloin sisällä ovat (katto)lamput useammin päällä.
- Sisustuselementti, jolla on luonnetta. Tylliverhot ovat ilmavia ja läpinäkyviä ja luovat viihtyisän ja romanttisen ilmapiirin. Näitä verhoja on tosin saatavana eri sävyisinä, mutta vaaleat ovat kiistatta suosituimpia, sillä vaaleasta sävystä kuvio on paremmin nähtävissä ja ne tekevät tilasta avaramman. Sen, joka pitää enemmän tummista sävyistä, kannattaa tietää, että elegantin vivahteen lisäksi ne lisäävät huoneeseen myös syvyyttä.
Lyhyt katsaus verhojen historiaan
Vilkaisemme hetkeksi myös verhojen historiaa.
Verhojen kaukaisimpina edeltäjinä voidaan pitää eläinten vuotia, joita käytettiin lämmön säilyttämiseen ja yksityisyyden varmistamiseen. Jossain määrin verhojen alkuperäistä tehtävää (lämmön säilyttäminen ja yksityisyyden varmistaminen) täyttivät puiset kaihtimet, joita voi nähdä vielä nykyisinkin (varsinkin Etelä-Euroopassa).
Kankaat, esim. pellava-, puuvilla- ja silkkikangas otettiin verhojen valmistuksessa ensi kertaa käyttöön muinaisessa Egyptissä. 1200-luvulle saakka, jolloin Italiassa alettiin valmistaa lasia, ei ollutkaan muuta mahdollisuutta pitää lämpöä talossa sisällä, kuin ripustaa ikkunan eteen verhot. Myös kosteiden linnojen massiiviset kiviseinät ja ovet lämpöeristettiin kankailla.
1800-luvulla, jolloin teollisuuden nopean kehityksen ansiosta myös verhojen valmistaminen nopeutui, niistä tuli varakkuuden ja sosiaalisen aseman symboli. Lähinnä käytössä olivat pitsiverhot – mitä monimutkaisemmalla kuviolla, sitä mahtailevampaa!
1900-luvun alussa verhoja alettiin valmistaa myös synteettisistä kankaista ja niistä tuli välttämättömiä elementtejä jokaisessa taloudessa. Yhä suurempi rooli alkoi viime vuosisadalla toimivuuden ohella olla myös esteettisyydellä, muotoilulla ja muuttuvilla trendeillä.
Lue lisää siitä, miten valita tekstiiliverhot ja selvitä, millaiset verhot sopivat persoonallisuustyyppisi perusteella sinulle.
Jos haluat ripustaa kotiisi tylliverhot, ota meihin yhteyttä!
Tagasi